Brändi ei ole koskaan valmis. Oikeastaan kirjoittamisen voisi lopettaa tuohon, koska se tiivistää aika hyvin mistä on tässä on kyse. Vaikka graafinen ohjeistus onkin vain osa koko yrityksen brändiä, keskityään nyt pelkästään siihen.

Brändi-identiteetti, graafinen ohjeistus, brand book, yritysilme.. mitä nimeä siitä haluaakaan käyttää, olisi suotavaa olla ajassa eläviä. Olen kohdannut suunnittelutöiden ohessa useita graafisia ohjeistuksia, joissa on kuitenkin vain murto-osa siitä, mitä nykyaikaisen ohjeistuksen täytyisi pitää sisällään. Palastellaan näitä hieman:

Logo

Ohjeistukseen monesti tehdään logosta eri versioita, kuten mm. värillinen, musta ja negatiivi, eli mustalle taustalle tarkoitettu logo. Se mitä usein ei oteta huomioon, on logon erilaiset käyttökohteet. Nämä jää usein tekemättä joko huolimattomuudesta, budjettisyistä tai niille ei ole sillä hetkellä ollut tarvetta.

Kuvitellaan vaikka logo, jossa on iso palloikoni ja sen vierellä nimi teksinä ja niiden suhteita ei saa muuttaa tai irrottaa toisistaan. Kuulostaa normaalilta. Mutta entä miten se toimii verkkosivuilla? Iso pallo ensinnäkin korottaa mm. navigaatiota turhan korkeaksi, koska jos sitä skaalataan pienemmäksi, menee mukana skaalautuva logon teksti jo lukukelvottomaksi, koska se on liian pienellä. Mikä siis ratkaisuksi?

Kyseiselle logolle voidaan luoda valmiiksi määriteltyjä käyttökohteita, joihin jokaiseen sovelletaan omaa ohjetta ja täten logoa muokataan niin, että kokonaisuus on silti yhtenäinen. Verkkosivuille voidaan vaikkapa logon palloikoni poistaa, tai sitä voidaan skaalata pienemmäksi suhteessa tekstiin. Tämä on tärkeää tehdä nimenomaan graafiseen ohjeistukseen, sillä jos jokainen joka soveltaa itse ilman ohjeistusta logosta oman kokoisen version, särkee se koko brändi-identiteetin yhtenäisyyden ja se alkaa vaikuttaa enemmän ja enemmän kotikutoiselta puuhastelulta.

Alla mainio esimerkki kuinka Walt Disney on tämän toteuttanut.

Värit

Väreistä oleellisin mainittava ongelma on, että ne eivät ole saavutettavat tekstin kanssa. Nykyään kun saavutettavuus on joillekkin tahoille (mm. kunnat ja kaupungit) laissa määrätty ja suositeltavaa muillekkin, on näihin kiinnitettävä erityistä huomiota. Enää ei pelkkä “mutta se näyttää niin kivalta” toimi, sillä esimerkiksi värisokeat tai heikkonäköiset voivat olla asiasta vahvasti eri mieltä.

Olen toteuttanut mm. asiakkaan graafisen ohjeistuksen värien saavutettavuuspäivityksiä, joissa brändin pääväreistä on tehty saavutettavat vaalean ja tummat sävyt, jotka soveltuvat verkkosivulle niin ikään vaalean ja tumman tekstin kanssa, jolloin niiden keskinäinen kontrasti ylittää vähintään WCAG 2.1 AA-saavutettavuusstandardien asettaman vaatimuksen.

Typografia, eli fontit

Typografia, tuo suunnittelijoitakin jakava asia. Arviolta ennen 2010-luvun alkupuoliskolla tehdyissä ohjeistuksissa on brändifonttina muinainen Arial. Senkin jälkeen oli muutama vuosi kun näimme Open Sansia, joka oli näitä ensimmäisiä webbifontteja, joka korvasi Arialin modernimmalla tyylillään.

Vielä kuitenkin tuntuu, että varsinkin webbifonttien käytössä ollaan jääty sinne 2010-luvulle, sillä sen mahdollisuudet ovat kasvaneet valtavasti viime vuosina eikä sitä ole osattu hyödyntää brändeissä.

Fonttien valintakin voi olla osaltaan saavutettavuuskysymys, siksi onkin tärkeää valita fontti joka on pienessä koossa selkeälukuinen, eikä liian ohut. Otsikkofonteillehan on hyvä valita se hieman rouheampi ja tyylikkäämpi, jos sellaista brändi kaipaa.

Myös siksi vanhoihin fontteihin ei ole hyvä tuudittautua, sillä uusimmat fontit renderöityvät paremmin näytöille kuin muinaiset, kuten Arial. Eli tarkoittaa suoraan sitä, että ne näyttävät selkeämmältä, terävemmiltä ja täten ovat saavutettavampia.

Valokuvat

Valokuvat ovat tärkeässä osassa brändi-identiteettiä ja graafista ohjeistusta. Tämä kuitenkin usein puuttuu niistä, sillä niihin ei haluta investoida.

Ongelma tulee usein siinä, että vaikka yrityksellä olisi upea ja uskottava ohjeistus, niin kuvapankista ladatut geneerisesti kameraan päin hymyilevät ja toisiaan kättelevät bisnesmiehet vetää sen uskottavuuden nopeasti pöntöstä alas.

Hyvät kuvat ovat siis tottakai rahaa maksava investointi, mutta voit käyttää niitä työnantajamielikuvan ja uskottavuutesi parantamiseen asiakkaan silmissä. Uskottavuus on tärkeä tekijä siinä, herääkö asiakkaalle luottamusta palveluusi tai tuotteeseesi. Jo parikin uskottavuuden puutteen vuoksi menetettyä asiakasta todennäköisesti olisi maksanut tuon laadukkaan kuvapankin kustannukset sinulle takaisin.

Käytä myös ammattikuvaajaa, sillä omalla kännykkäkameralla ei kannata niitä alkaa ottamaan, vaikka olisi miten monta megapikseliä ja hienoja filttereitä käytössä. Ammattikuvaaja rakentaa sinulle myös tarvittaessa kuvapankin ja käsittelee kuvat yhtenäisiksi sävyiltään.

Näillä opeilla 2020-luvulla pärjää. Olisiko graafisessa ohjeistutus viilauksen tarpeessa? Tai puuttuuko sellainen kokonaan? Ota yhteyttä niin laitetaan asia kuntoon.